Daisyn onnellinen odotus päättyi varsin ikävissä merkeissä. Ainoa massussa ollut reippaan kokoinen tyttöpentu kuoli synnytyksessä, eikä - toisin kuin ultra oli kertonut - massussa muita asukkaita ollutkaan. Nyt meillä surevat niin emä kuin emäntäkin. Emäntä ennen kaikkea Daisyn suurta surua: tuntuu todella pahalta katsoa, kun vauvoja hoitamaan valmistautunut emä epätoivoisesti etsii vauvojaan.
Toivotaan, että tänä kesänä kenneliä vaivanneet vastoinkäymiset päättyvät tähän. Seuraavasta juoksusta astutamme Daisyn uudelleen ja ehkä silloin kaikki menee paremmin.
lauantai 31. heinäkuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti