lauantai 31. heinäkuuta 2010

Suruja piisaa

Daisyn onnellinen odotus päättyi varsin ikävissä merkeissä. Ainoa massussa ollut reippaan kokoinen tyttöpentu kuoli synnytyksessä, eikä - toisin kuin ultra oli kertonut - massussa muita asukkaita ollutkaan. Nyt meillä surevat niin emä kuin emäntäkin. Emäntä ennen kaikkea Daisyn suurta surua: tuntuu todella pahalta katsoa, kun vauvoja hoitamaan valmistautunut emä epätoivoisesti etsii vauvojaan.

Toivotaan, että tänä kesänä kenneliä vaivanneet vastoinkäymiset päättyvät tähän. Seuraavasta juoksusta astutamme Daisyn uudelleen ja ehkä silloin kaikki menee paremmin.

sunnuntai 18. heinäkuuta 2010

Viikko kahdeksan


Kyllä masu vaan pyöristyy, vaikkei siellä todennäköisesti kovin montaa pikku-mopsukkaa ole kasvamassa. Vielä noin viikko odotusaikaa jäljellä.

Daisy's getting rounder by a day, anyhow, thouht there aren't so many little pugbabies growing inside her belly.

maanantai 5. heinäkuuta 2010

Ja taas niitä tulee... / And babies on their way, again...


Daisyn kanssa kävimme tänään uusintaultrassa, kun viikko sitten maanantaina eläinlääkäri oli vielä hiukan epävarma pentujen olemassaolosta. Nyt niitä löytyi ainakin kaksi, ja me jäämme masun pyöristymistä seuraamaan. Mikäli ei paljoa pullistu, siellä todennäköisesti ovat vain ne kaksi ja silloin saattaa käydä niin, että joudumme turvautumaan leikkaukseen. Jos masussa on vain 1 tai 2 vauvaa, ne usein kasvavat niin isoiksi "krokotiilinpoikasiksi", etteivät enää emostaan ulos mahdu.

Vaaleat vauvat syntyvät heinäkuun lopussa.

Daisy was utrascanned today and now we know that she is going to be a mother at least for two little pug babies. Babies will be born by the end of July.